|
 | Suvun vaiheetVaittisen suvun vanhimmat asuinalueet Suomessa ovat olleet Ruokolahden ja Kivennavan Vaittilan kylät. Molemmissa Vaittisia oli jo keskiajalla eli 1400-luvulla. Tuolloin Vaittisia muutti Kivennavalta asuttamaan Jääsken ja Etelä-Saimaan seutuja. Voitaneen olettaa, että pääosa Kivennavan Vaittisista asettui asumaan Ruokolahden Salosaareen, Vaittilan kylään.
1500- ja 1600-luvuilla Vaittisia oli Lappeen ja Kurkijoen kihlakunnissa. Kurkijoen varhainen Vaittis-asutus tarkoittanee, että Vaittisia muutti jo varhain sinne asumaan Kivennavalta tai Ruokolahdelta. Kivennapa oli rauhatonta seutua ja niinpä se tyhjeni Vaittisista täydellisesti.
Vaittisilla oli asuttamiseen selvä käytäntö. Mikäli jokin paikka oli syystä tai toisesta liian rauhaton asumiseen, sieltä muutettiin pois täydellisesti. Samaa käytäntöä noudatettiin 1600-luvulla myös Ruokolahdella. Ruokolahden Vaittilan kyläkin autioitui Vaittisista kokonaan. Stolbovan rauhan jälkeen Käkisalmen lääniin perustettiin uusia emäseurakuntia. Uudet pitäjät tarvitsivat uusia asukkaita, niin Vaittisten uusiksi asuma-alueiksi tulivat Joukio eli Parikkala, Kurkijoki, Kitee ja Rääkkylä, Sortavala sekä Impilahti. 1700-luvulla Vaittiset valtasivat takaisin Kivennavan sekä asuttivat samoihin aikoihin myös Viipurin ja Muolaan seutuja. Ruokolahdelle jäi ainoastaan muutama Vaittinen ja hekin asuivat Hauklapin kylässä, josta heitä muutti Puumalan puolelle Kukonharjun kylään.
Muolaaseen Vaittiset tulivat vasta 1700-luvun alussa. Asuinpaikan valinta oli onnistunut, koska suku kasvoi voimakkaasti. Ensimmäisenä Vaittiset asuttivat Sormulan kylän, 1700-luvun lopulla Selolan kylän, 1800-luvun alussa Sakkalilan ja Ilolan kylän ja 1800-luvun puolivälissä Harvolan kylän. 1800-luvun lopulla asutettiin vielä Karhulan ja Punnuksen kylät. Vaittisen suku oli yksi Muolaan valtasukuja.
Impilahti oli 1600-luvulla yksi vankimpia Vaittisten asuinalueita. Siellä oli useita Vaittisten perheitä, niinpä siellä on sukukirjasta löytyvien kolmen eri sukuhaaraan Vaittisten lisäksi useita jo varhain sammuneita sukuhaaroja. Suurimmatt sukuhaarat ovat Hunttilan kylästä. Molempien Hunttilan sukuhaarojen kantaisä on Paavo Vaittinen. Hunttilan lisäksi Vaittisia oli 1600-luvulla Ruokojärven kylässä, mistä he muuttivat Sortavalan Tuokslahteen. Hunttilan Vaittiset olivat vanhastaan maanviljelijäväestöä, mutta kun suku kasvoi, eivät kaikki mahtuneet tiloille. 1900-luvun alussa Hunttilassa oli Vaittisia 16 eri talossa tai mökissä. Kylässä oli mainio mahdollisuus lisähankkeille Lokasaaren tiilitehtaalla. Useampi Vaittisen talo sijaitsi Lokalahden rannalla tiilitehtaan välittömässä läheisyydessä.
Kiteellä Vaittisia on ollut jo 1600-luvun puolivälistä alkaen. Vaittisten kylä on Puhossalo, missä suku on asunut 400 vuotta ja asuu edelleenkin. Puhossalossa Vaittisia on monella tilalla. Puhossalosta sukua muutti jo 1700-luvun puolivälissä Rääkkylän Jaamalle, joka sekin kuului tuolloin Kiteeseen. Puhossalo on iso kylä, mutta pellot olivat kivisiä. Orivesi antoi kuitenkin kalaa ja suku alueella kasvoi.
Kivennavalle Vaittiset tulivat takaisin vasta 1700-luvun alussa, samaan aikaan kuin Muolaaseen. Ainakin yhden muuttajan sanotaan tulleen Lappeelta. Vaittiset eivät kuitenkaan muuttaneet takaisin Vaittilan kylään, vaan etelämmäksi, Vehmaisten kylään. 1700-luvun lopulla Vaittisia muutti myös Suomenlahden rannalle Kuokkalan kylään, joka liitettiin vuonna 1909 perustettuun Terijoen pitäjään. 1800-luvun puolivälissä Vaittisia muutti vielä Kauksamon kylään.
Viipurin alueella oli Vaittisia jo 1600-luvulla. Varsinaiset asuinpaikat olivat maaseurakunnan Karppilan ja Tervajoen kylissä. Karppilan Vaittisten kantaisä oli Metson talon isäntä, mutta tämän kuoltua uudeksi isännäksi tuli Vaittinen ja myös Metson lapset muuttuivat Vaittisiksi. Viipurin Vaittisissa on myös itse kaupungista olevat kolme eri sukuhaaraa.
Impilahden Vaittisia muutti Sortavalan Putsinlahteen, missä oli myös oma Sortavalan Vaittisten sukuhaaransa, jota myöhemmin asui myös Kekrinlahdessa. Sortavala kokosi väkeä ympäristöstään joka puolelta. Niinpä siellä eli kaikkien ympäristössä olevien Vaittis-paikkakuntien Vaittisia sulassa sovussa keskenään. Sortavala veti 100 vuotta sitten myös Kiteen Vaittisia puoleensa. Niinpä Kiteen Vaittisissakin on oma erillinen Sortavalan Vaittisten sukuhaara, jonka lähtöpaikka on Kiteen Puhossalossa.
Parikkalan Vaittiset asuivat 1700-luvulla Kaljusen ja Änkilän kylissä. Kantaisä Lauri Vaittinen oli syntynyt vuonna 1685. Lisäksi on toinen sukuhaara Vaittisia Koitsanlahden kylässä. Kaikki nämä kylät sijaitsevat Simpeleen taajaman läheisyydessä. Vaikka Parikkalan Vaittisten sukuhaara on näinkin vanha, se ei ole kasvanut kovin suureksi.
Jaakkiman ja Kurkijoen Vaittiset ovat läheistä sukua toisilleen, mutta sukulaisuutta ei ole voitu osoittaa. Jaakkimassa Vaittisia asui Tervajärvellä, Kostamojärvellä, Ihalanojalla ja Iijärvellä. Kuntajaossa vuonna 1923 kaikki muut paitsi Iijärvi jäivät Lumivaaran pitäjän alueelle. Kurkijoen Vaittiset olivat lähtöisin Sillankorvan ja Haavikon kylistä. Myöhemmin heitä asui myös Mikrilän, Elisenvaaran ja Luhovaaran kylissä.
Kuopion maaseurakunnassa Vehmersalmella, Riistavedellä ja Tuusniemellä oli Vaittisia ja 1600-luvulla. Sukua on alueella edelleenkin, mutta ikäänsä nähden sukuhaara on jäänyt erittäin pieneksi.
Kangasniemen Vaittiset ovat alkujaan Jakosen sukua Jääsken pitäjästä. Vaittisen sukunimellä tämä sukuhaara kuitenkin esiintyy Kangasniemen Synsiön kylässä vuodesta 1740 alkaen. Rautalammilla on Vaittisia ollut 1700-luvun alusta alkaen. Naapuripitäjään Hankasalmelle Vaittiset ilmaantuvat 1800-luvun lopulla.
Ilomantsiin Vaittiset tulivat 1800-luvun alussa. Yhtymäkohtaa muihin Vaittisiin ei ole löydetty, vaan suku on ilmeisesti alkujaan Hammaslahden Vatasia ja on kirjoitusvirheen takia muuttunut Vaittiseksi.
Viitasaaren Vaittiset ovat oma lukunsa Vaittisten joukossa. Sukuhaaran nimi oli 1800-luvun alussa Vaitniemi, joka muuntui pian Vaitiseksi. Kun Kalle Kustaa Vaitinen vuonna 1933 muutti Viitasaarelta Kittilään, ryhdyttiin häntä kutsumaan Vaittiseksi. Sillä nimellä kulkevat myös hänen jälkeläisensä.
Jääsken ja Antrean alueella Vaittisen sukua oli jo 1700-luvun alussa. Siellä sukunimi jäi muista Vaittisista poiketen lyhyeen kannakselaiseen Vaitti-muotoon.
Kaikkiaan Vaittisia on asunut 14 eri alueella Suomessa. Näistä sukukirjassa ovat mukana kaikki muut paitsi Jääsken-Antrean Vaitit.
Näiden laajojen sukuhaarojen lisäksi on olemassa kaksi muuta Vaittista. Itä-Karjalan pakolaisena Suomeen muutti Jefim Vanijev, joka täällä muutti nimensä muotoon Jekki Vaittinen. Sota-aikana Suomeen tuli Nikolaj Vasiljev, joka täällä otti nimekseen Niilo Vaittinen.
Sukuseurassa käynnistyy Vaittisten eri sukuhaarojen DNA-tutkimukset, joilla toivotaan voitavan selvittää eri sukuhaarojen siirtymistä paikkakunnalta toiselle.
| | |
|
Ajankohtaista | Vaittisten tiedote 2024/1
1.4.2024
Taas on aika maksaa Vaittisten sukuseuran jäsenmaksu.
Jäsenmaksu ja Vaittisten tiedote 2024/1 on ...
Vaittisten suku III
28.12.2023
Vaittisten sukukirjan kolmas osa Vaittisten suku III on valmis
Vuonna 2012 valmist...
|
| | Blogi | Sukujuhlassa tapaamisia ja tutkimustuloksia
5.9.2016
Siilinjärven Vuorelassa Kunnonpaikan lipputangossa liehui lauantaina heinäkuun 16. päivänä Karj...
Kesän vain jatkuu
Tervehdys sukuseuran väki
Ajelin vähän aikaa sitten Ypäjällä ja huomasin, että Tuija ja Pa...
|
|
