-
-
-
 
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-

Suvun vaiheet

Vaittisen suvun vanhimmat asuinalueet Suomessa ovat olleet Ruokolahden ja Kivennavan Vaittilan kyl채t. Molemmissa Vaittisia oli jo keskiajalla eli 1400-luvulla. Tuolloin Vaittisia muutti Kivennavalta asuttamaan J채채sken ja Etel채-Saimaan seutuja. Voitaneen olettaa, ett채 p채채osa Kivennavan Vaittisista asettui asumaan Ruokolahden Salosaareen, Vaittilan kyl채채n.

1500- ja 1600-luvuilla Vaittisia oli Lappeen ja Kurkijoen kihlakunnissa. Kurkijoen varhainen Vaittis-asutus tarkoittanee, ett채 Vaittisia muutti jo varhain sinne asumaan Kivennavalta tai Ruokolahdelta. Kivennapa oli rauhatonta seutua ja niinp채 se tyhjeni Vaittisista t채ydellisesti.

Vaittisilla oli asuttamiseen selv채 k채yt채nt철. Mik채li jokin paikka oli syyst채 tai toisesta liian rauhaton asumiseen, sielt채 muutettiin pois t채ydellisesti. Samaa k채yt채nt철채 noudatettiin 1600-luvulla my철s Ruokolahdella. Ruokolahden Vaittilan kyl채kin autioitui Vaittisista kokonaan. Stolbovan rauhan j채lkeen K채kisalmen l채채niin perustettiin uusia em채seurakuntia. Uudet pit채j채t tarvitsivat uusia asukkaita, niin Vaittisten uusiksi asuma-alueiksi tulivat Joukio eli Parikkala, Kurkijoki, Kitee ja R채채kkyl채, Sortavala sek채 Impilahti. 1700-luvulla Vaittiset valtasivat takaisin Kivennavan sek채 asuttivat samoihin aikoihin my철s Viipurin ja Muolaan seutuja. Ruokolahdelle j채i ainoastaan muutama Vaittinen ja hekin asuivat Hauklapin kyl채ss채, josta heit채 muutti Puumalan puolelle Kukonharjun kyl채채n.

Muolaaseen Vaittiset tulivat vasta 1700-luvun alussa. Asuinpaikan valinta oli onnistunut, koska suku kasvoi voimakkaasti. Ensimm채isen채 Vaittiset asuttivat Sormulan kyl채n, 1700-luvun lopulla Selolan kyl채n, 1800-luvun alussa Sakkalilan ja Ilolan kyl채n ja 1800-luvun puoliv채liss채 Harvolan kyl채n. 1800-luvun lopulla asutettiin viel채 Karhulan ja Punnuksen kyl채t. Vaittisen suku oli yksi Muolaan valtasukuja.

Impilahti oli 1600-luvulla yksi vankimpia Vaittisten asuinalueita. Siell채 oli useita Vaittisten perheit채, niinp채 siell채 on sukukirjasta l철ytyvien kolmen eri sukuhaaraan Vaittisten lis채ksi useita jo varhain sammuneita sukuhaaroja. Suurimmatt sukuhaarat ovat Hunttilan kyl채st채. Molempien Hunttilan sukuhaarojen kantais채 on Paavo Vaittinen. Hunttilan lis채ksi Vaittisia oli 1600-luvulla Ruokoj채rven kyl채ss채, mist채 he muuttivat Sortavalan Tuokslahteen. Hunttilan Vaittiset olivat vanhastaan maanviljelij채v채est철채, mutta kun suku kasvoi, eiv채t kaikki mahtuneet tiloille. 1900-luvun alussa Hunttilassa oli Vaittisia 16 eri talossa tai m철kiss채. Kyl채ss채 oli mainio mahdollisuus lis채hankkeille Lokasaaren tiilitehtaalla. Useampi Vaittisen talo sijaitsi Lokalahden rannalla tiilitehtaan v채litt철m채ss채 l채heisyydess채.

Kiteell채 Vaittisia on ollut jo 1600-luvun puoliv채list채 alkaen. Vaittisten kyl채 on Puhossalo, miss채 suku on asunut 400 vuotta ja asuu edelleenkin. Puhossalossa Vaittisia on monella tilalla. Puhossalosta sukua muutti jo 1700-luvun puoliv채liss채 R채채kkyl채n Jaamalle, joka sekin kuului tuolloin Kiteeseen. Puhossalo on iso kyl채, mutta pellot olivat kivisi채. Orivesi antoi kuitenkin kalaa ja suku alueella kasvoi.

Kivennavalle Vaittiset tulivat takaisin vasta 1700-luvun alussa, samaan aikaan kuin Muolaaseen. Ainakin yhden muuttajan sanotaan tulleen Lappeelta. Vaittiset eiv채t kuitenkaan muuttaneet takaisin Vaittilan kyl채채n, vaan etel채mm채ksi, Vehmaisten kyl채채n. 1700-luvun lopulla Vaittisia muutti my철s Suomenlahden rannalle Kuokkalan kyl채채n, joka liitettiin vuonna 1909 perustettuun Terijoen pit채j채채n. 1800-luvun puoliv채liss채 Vaittisia muutti viel채 Kauksamon kyl채채n.

Viipurin alueella oli Vaittisia jo 1600-luvulla. Varsinaiset asuinpaikat olivat maaseurakunnan Karppilan ja Tervajoen kyliss채. Karppilan Vaittisten kantais채 oli Metson talon is채nt채, mutta t채m채n kuoltua uudeksi is채nn채ksi tuli Vaittinen ja my철s Metson lapset muuttuivat Vaittisiksi. Viipurin Vaittisissa on my철s itse kaupungista olevat kolme eri sukuhaaraa.

Impilahden Vaittisia muutti Sortavalan Putsinlahteen, miss채 oli my철s oma Sortavalan Vaittisten sukuhaaransa, jota my철hemmin asui my철s Kekrinlahdessa. Sortavala kokosi v채ke채 ymp채rist철st채채n joka puolelta. Niinp채 siell채 eli kaikkien ymp채rist철ss채 olevien Vaittis-paikkakuntien Vaittisia sulassa sovussa kesken채채n. Sortavala veti 100 vuotta sitten my철s Kiteen Vaittisia puoleensa. Niinp채 Kiteen Vaittisissakin on oma erillinen Sortavalan Vaittisten sukuhaara, jonka l채ht철paikka on Kiteen Puhossalossa.

Parikkalan Vaittiset asuivat 1700-luvulla Kaljusen ja 횆nkil채n kyliss채. Kantais채 Lauri Vaittinen oli syntynyt vuonna 1685. Lis채ksi on toinen sukuhaara Vaittisia Koitsanlahden kyl채ss채. Kaikki n채m채 kyl채t sijaitsevat Simpeleen taajaman l채heisyydess채. Vaikka Parikkalan Vaittisten sukuhaara on n채inkin vanha, se ei ole kasvanut kovin suureksi.

Jaakkiman ja Kurkijoen Vaittiset ovat l채heist채 sukua toisilleen, mutta sukulaisuutta ei ole voitu osoittaa. Jaakkimassa Vaittisia asui Tervaj채rvell채, Kostamoj채rvell채, Ihalanojalla ja Iij채rvell채. Kuntajaossa vuonna 1923 kaikki muut paitsi Iij채rvi j채iv채t Lumivaaran pit채j채n alueelle. Kurkijoen Vaittiset olivat l채ht철isin Sillankorvan ja Haavikon kylist채. My철hemmin heit채 asui my철s Mikril채n, Elisenvaaran ja Luhovaaran kyliss채.

Kuopion maaseurakunnassa Vehmersalmella, Riistavedell채 ja Tuusniemell채 oli Vaittisia ja 1600-luvulla. Sukua on alueella edelleenkin, mutta ik채채ns채 n채hden sukuhaara on j채채nyt eritt채in pieneksi.

Kangasniemen Vaittiset ovat alkujaan Jakosen sukua J채채sken pit채j채st채. Vaittisen sukunimell채 t채m채 sukuhaara kuitenkin esiintyy Kangasniemen Synsi철n kyl채ss채 vuodesta 1740 alkaen. Rautalammilla on Vaittisia ollut 1700-luvun alusta alkaen. Naapuripit채j채채n Hankasalmelle Vaittiset ilmaantuvat 1800-luvun lopulla.

Ilomantsiin Vaittiset tulivat 1800-luvun alussa. Yhtym채kohtaa muihin Vaittisiin ei ole l철ydetty, vaan suku on ilmeisesti alkujaan Hammaslahden Vatasia ja on kirjoitusvirheen takia muuttunut Vaittiseksi.

Viitasaaren Vaittiset ovat oma lukunsa Vaittisten joukossa. Sukuhaaran nimi oli 1800-luvun alussa Vaitniemi, joka muuntui pian Vaitiseksi. Kun Kalle Kustaa Vaitinen vuonna 1933 muutti Viitasaarelta Kittil채채n, ryhdyttiin h채nt채 kutsumaan Vaittiseksi. Sill채 nimell채 kulkevat my철s h채nen j채lkel채isens채.

J채채sken ja Antrean alueella Vaittisen sukua oli jo 1700-luvun alussa. Siell채 sukunimi j채i muista Vaittisista poiketen lyhyeen kannakselaiseen Vaitti-muotoon.

Kaikkiaan Vaittisia on asunut 14 eri alueella Suomessa. N채ist채 sukukirjassa ovat mukana kaikki muut paitsi J채채sken-Antrean Vaitit.

N채iden laajojen sukuhaarojen lis채ksi on olemassa kaksi muuta Vaittista. It채-Karjalan pakolaisena Suomeen muutti Jefim Vanijev, joka t채채ll채 muutti nimens채 muotoon Jekki Vaittinen. Sota-aikana Suomeen tuli Nikolaj Vasiljev, joka t채채ll채 otti nimekseen Niilo Vaittinen.

Sukuseurassa k채ynnistyy Vaittisten eri sukuhaarojen DNA-tutkimukset, joilla toivotaan voitavan selvitt채채 eri sukuhaarojen siirtymist채 paikkakunnalta toiselle.

-

Ajankohtaista

Vaittisten tiedote 2022/2
1.12.2022
Vaittisten tiedote 2022/2 on l채hetetty j채senille.
Lue Vaittisten tiedote 2022/2


Vaittisten kes채n 2022 sukumatka on peruttu
24.5.2022
Vaittisten sukuseuran kes채n 2022 sukumatka on peruttu.
Sukuseuran hallitus keskusteli huhtikuussa ...


 

Blogi

Sukujuhlassa tapaamisia ja tutkimustuloksia
5.9.2016
Siilinj채rven Vuorelassa Kunnonpaikan lipputangossa liehui lauantaina hein채kuun 16. p채iv채n채 Karj...

Kes채n vain jatkuu
Tervehdys sukuseuran v채ki

Ajelin v채h채n aikaa sitten Yp채j채ll채 ja huomasin, ett채 Tuija ja Pa...


-
89400 | Copyright © 2022 Vaittisten Sukuseura. Tekninen toteutus Webbinen.net